Skip to main content
Skip table of contents

Esimerkkejä ja lisäharjoituksia

Harjoittele analogisen säilytysmuodon kulttuurihistoriallisen arvon arviointia esimerkkiaineistojen avulla. Muista, ettei arviointikriteerien soveltamiseen ole vain yhtä oikeaa tapaa. Arvioinnin vaiheet voivat mennä käytännön työssä osittain lomittain. Arviointityön dokumentointi kannattaa aloittaa heti työn alussa.

Kuvassa esitetään arvioinnin vaiheet Suunnittele, selvitä, arvioi ja dokumentoi sekä arkistoi. Vaiheet on jaettu neljään laatikkoon. Laatikoiden keskellä on piirretty hiiri, joka pitää ylhäällä kylttiä, jossa lukee Lopulliseen tulokseen tarvitaan yleensä useita arviointikierroksia.

Kulttuurihistoriallisen arvon arvioinnin vaiheet. Lopulliseen arviointitulokseen pääseminen vaatii yleensä useita arviointikierroksia.


Harjoitus 1: Lääninhallituksen päätöstoisteet

Tutustu ensin aineistoon ja sitä koskeviin taustatietoihin. Pohdi sitten vastaukset alla oleviin kysymyksiin ja tee oma arviointisi arviointilomaketta hyödyntäen. Tarkista lopuksi, miten oma arviointisi sujui.

KYSYMYKSET:

  1. Voiko esimerkkiaineiston kohdalla soveltaa Kansallisarkiston vuoden 2023 säilytysmuodon yleispäätöstä KA/15927/28.02.01/2023Ikoni_linkki_ulkoiselle_sivulle?​

  2. Tarkistatko selvitysvaiheessa jokaisen arkistoyksikön sisällön vai voisitko hyödyntää otantaa?

  3. Mikä on aineiston kulttuurihistoriallisen arvon arvioinnin tulos?

Esimerkkiaineiston taustatiedot

Arvioitava aineisto on Pohjois-Karjalan lääninhallituksen yleisen osaston arkiston sarja Da, päätös- ja kirjetoisteet.

Arkistohyllyssä on rivi mustia kirjoja, joiden selkämykseen on painettu arkistoyksikköjen tiedot.

Päätös- ja kirjetoisteet vuosilta 1960–1986 on sidottu kirjoiksi.

Tämän tiedät aloittaessasi arvioinnin

  • Aineisto on analogisessa muodossa.

  • Aineiston on tuottanut Pohjois-Karjalan lääninhallitus. Lääninhallitus oli valtion aluehallintoviranomainen, joka toimi vuosina 1960–1997. Sen edeltäjä oli Kuopion lääninhallitus ja seuraaja Itä-Suomen lääninhallitus.

  • Lääninhallituksen tehtävänä oli edistää, arvioida ja valvoa lääninsä alueella tapahtuvia julkisia palveluja

    • kilpailuhallinnossa ja kuluttajahallinnossa,

    • liikennehallinnossa,

    • oikeushallinnossa,

    • opetus- ja kulttuurihallinnossa sekä liikunta- ja nuorisotoimessa,

    • pelastushallinnossa,

    • poliisihallinnossa,

    • sosiaali- ja terveyshallinnossa sekä elintarvikehallinnossa, eläinlääkinnässä ja eläinsuojelussa.

  • Aineisto on kokonaisuudessaan määrätty pysyvään säilytykseen eli arkistoitavaksi Kansallisarkiston antamassa seulontapäätöksessä.​

  • Aineisto aiotaan digitoida.​

Pöydällä on kaksi suljettua kirjaa, joiden etukannessa on nimiö ja siinä arkistoyksikön tiedot.

Sidokset ovat pahvikantisia sekä kankaalla ja paperilla päällystettyjä.

Kirja on auki ja sen vasemmalla sivulla on käsinkirjoitettuja merkintöjä ja oikealla sivulla on koneella kirjoitettu päätös.

Käytetty paperilaatu on hyvää, jopa erinomaista.

Tee arviointi

✔ Tutustu aineistoon ja sen taustatietoihin
  • Päätös- ja kirjetoisteet ovat vuosilta 1960–1986.

  • Asiakirjoja on 29 hyllymetriä (hm).

  • Päätös- ja kirjetoisteet ovat kirjoituskoneella suoraan paperille tai kalkkeeri- eli hiilipaperin läpi kirjoitettuja tai kopiokoneella tuotettuja. Asiakirjat on reiítettyjä ja todennäköisesti säilytetty toimistomapeissa ennen kirjaksi sitomista.

  • Paperi on ajalle tyypillistä tavallista A4-paperia, kannet ovat pahvia. Sidokset on päällystetty kankaalla sekä paperilla. Aineiston kunto on hyvä.

  • Toisteissa on joitain käsin tehtyjä merkintöjä sekä väliin sidottu koontisivuja.

  • Asiakirjat eivät sisällä taiteellisia tai esteettisiä piirteitä, sidosten kannet ovat marmoroituja tai koristelemattomia.

  • Aineisto koostuu seuraavista alasarjoista:

    Kuvassa on kuvakaappaus arkistoluettelosta, jossa näkyvät sarjat, joista aineisto koostuu.
✔ Täytä arviointilomake

Tee seuraavaksi arviointi. Hyödynnä arviointilomaketta.

  • Käytä kulttuurihistoriallisen arvon kategorioita ja arviointikriteeristöä.

  • Muista, että asiakirja voidaan sijoittaa kategoriaan 1 vain silloin kun täyttyy:

    • kriteeri 1: Kunto

    • sekä vähintään yksi muista kriteereistä.

  • Muissa tapauksissa asiakirja kuulu kategoriaan 2 Digitaalisena arkistoitavat asiakirjat.

  • Täytä arviointisi lomakkeelle Kult. hist. arvo ja sailytysmuoto_arviointi- ja dokumentointilomake (1).docx

  • Hyödynnä apukysymyksiä, kun käyt aineistoa läpi ja suoritat arviointia.

  • Vastaa kysymyksiin “Kyllä”, “Ei” tai “Ei tietoa”. Palaa tarvittaessa pohtimaan kysymyksiä uudestaan.

Tarkista miten arviointisi sujui

1. Voiko aineiston arviointiin voi soveltaa vuoden 2023 säilytysmuodon yleispäätöstä?

Aineiston arviointiin voi soveltaa vuoden 2023 säilytysmuodon yleispäätöstä, sillä:

  • Pohjois-Karjalan lääninhallituksen arkisto kuuluu päätöksen soveltamisen piiriin.​

  • Asiakirjat ovat analogisia asiakirjoja.

  • Digitoitavaksi suunnitellut analogiset asiakirjat ovat muodostuneet ennen 1.1.2022.​

  • Asiakirjoilla on seulontapäätös pysyvästä säilyttämisestä (arkistoinnista).​

2. Tarkistatko selvitysvaiheessa jokaisen arkistoyksikön sisällön vai voisiko tässä hyödyntää otantaa?

Selvitysvaiheessa aineisto kannattaa tutkia otantana sarjoittain, esimerkiksi joka 10. sidos, koska:

  • Aineistoa on melko paljon ja se on pitkältä aikaväliltä.

  • Aineisto on sekä tietosisällöltään että fyysiseltä muodoltaan yhtenäinen.

3. Mikä on aineiston kulttuurihistoriallisen arvon arvioinnin tulos?

Kriteereistä täytyy vain 1. Kunto, joten asiakirjat arkistoidaan ainoastaan digitaalisina.

PKLH arviointi- ja dokumentointilomake.docx


Harjoitus 2: Turun lääninsairaalan arkisto

Harjoittele kulttuurihistoriallisen arvon arviointia esimerkkiaineiston avulla. Tutustu ensin aineistoon ja sitä koskeviin taustatietoihin. Pohdi sitten vastaukset alla oleviin kysymyksiin ja tee oma arviointisi arviointilomaketta hyödyntäen. Tarkista lopuksi, miten oma arviointisi sujui.

KYSYMYKSET:

  1. Voiko esimerkkiaineiston kohdalla soveltaa Kansallisarkiston vuoden 2023 säilytysmuodon yleispäätöstä KA/15927/28.02.01/2023Ikoni_linkki_ulkoiselle_sivulle?​

  2. Tarkistatko selvitysvaiheessa jokaisen arkistoyksikön sisällön vai voisitko hyödyntää otantaa?

  3. Mikä on aineiston kulttuurihistoriallisen arvon arvioinnin tulos?


Esimerkkiaineiston taustatiedot

Arvioitava aineisto on Turun lääninsairaalan taloudenhoitajalle saapuneet kirjeet.

Kuvassa on Lääkintöhallitukselta lääninsairaalalle lähettämä koneella kirjoitettu kirje vuodelta 1953.

Kirjeitä säilytetään kotelossa sitomattomina. Henkilötiedot on peitetty kuvankäsittelyllä.

Tämän tiedät aloittaessasi arvioinnin

  • Aineisto on analogisessa muodossa.

  • Aineiston on tuottanut Turun lääninsairaala. Lääninsairaalan edeltäjä Turun lääninlasaretti oli Suomen ensimmäinen sairaala. Se aloitti toimintansa 1759. Sairaalaa ylläpiti valtio.

  • Turun lääninsairaalasta tuli kuntainliiton omistama Turun yliopistollinen keskussairaala vuonna 1958.

  • Aineisto on kokonaisuudessaan määrätty pysyvään säilytykseen eli arkistoitavaksi Kansallisarkiston antamassa seulontapäätöksessä.​

  • Aineisto aiotaan digitoida.​

Tee arviointi

✔ Tutustu aineistoon ja sen taustatietoihin:
  • Saapuneet kirjeet ovat vuosilta 1947–1957.

  • Kirjeitä on 0,1 hm.

  • Kirjeet ovat koneella ja käsin kirjoitettuja. Paperi on ajalle tyypillistä melko ohutta A4-paperia, jonka laatu vaihtelee jonkin verran. Aineiston kunto on pääosin hyvä.

  • Kirjeissä on leimoja ja käsin tehtyjä merkintöjä, mutta ei sinettejä. Joukossa on kirjekuori postimerkkeineen.

  • Kirjeet eivät sisällä taiteellisia tai esteettisiä piirteitä vaan ovat tavallisia viranomaisilta tai yksityisiltä tulleita kirjeitä.

Kuvassa on Lääkintöhallituksen lääninsairaalalle lähettämä koneella kirjoitettu kirje vuodelta 1953.

Kirjeissä on tyypillisesti saapumismerkinnät sekä lähettäjän allekirjoitukset.

✔ Täytä arviointilomake

Tee seuraavaksi arviointi. Hyödynnä arviointilomaketta.

  • Käytä kulttuurihistoriallisen arvon kategorioita ja arviointikriteeristöä.

  • Muista, että asiakirja voidaan sijoittaa kategoriaan 1 vain silloin kun täyttyy:

    • kriteeri 1: Kunto

    • sekä vähintään yksi muista kriteereistä.

  • Muissa tapauksissa asiakirja kuulu kategoriaan 2 Digitaalisena arkistoitavat asiakirjat.

  • Täytä arviointisi lomakkeelle Kult. hist. arvo ja sailytysmuoto_arviointi- ja dokumentointilomake (1).docx

  • Hyödynnä apukysymyksiä, kun käyt aineistoa läpi ja suoritat arviointia.

  • Vastaa kysymyksiin “Kyllä”, “Ei” tai “Ei tietoa”. Palaa tarvittaessa pohtimaan kysymyksiä uudestaan.

Tarkista miten arviointisi sujui

1. Voiko aineiston arviointiin voi soveltaa vuoden 2023 säilytysmuodon yleispäätöstä?

Aineiston arviointiin voi soveltaa vuoden 2023 säilytysmuodon yleispäätöstä, sillä:

  • Turun lääninsairaalan arkisto kuuluu päätöksen soveltamisen piiriin.​

  • Asiakirjat ovat analogisia asiakirjoja.

  • Digitoitavaksi suunnitellut analogiset asiakirjat ovat muodostuneet ennen 1.1.2022.​

  • Asiakirjoilla on seulontapäätös pysyvästä säilyttämisestä (arkistoinnista).​

2. Tarkistatko selvitysvaiheessa jokaisen arkistoyksikön sisällön vai voisiko tässä hyödyntää otantaa?

Aineistoa on niin vähän, että se on tutkittava arkistoyksiköittäin.

3. Mikä on aineiston kulttuurihistoriallisen arvon arvioinnin tulos?

Kriteereistä täyttyy vain 1. Kunto, joten asiakirjat arkistoidaan ainoastaan digitaalisina. Yksittäinen, yleisesti käytetty postimerkki ei ole riittävä täyttääkseen kriteeriä 4. Materiaaliset lisäominaisuudet.

Lääninsairaalan kirjeen arviointilomake.docx


Harjoitus 3: Rakennushallituksen piirustuskokoelma II

Tutustu ensin aineistoon ja sitä koskeviin taustatietoihin. Pohdi sitten vastaukset alla oleviin kysymyksiin ja tee oma arviointisi arviointilomaketta hyödyntäen. Tarkista lopuksi, miten oma arviointisi sujui.

KYSYMYKSET:

  1. Voiko esimerkkiaineiston kohdalla soveltaa Kansallisarkiston vuoden 2023 säilytysmuodon yleispäätöstä KA/15927/28.02.01/2023Ikoni_linkki_ulkoiselle_sivulle?​

  2. Tarkistatko selvitysvaiheessa jokaisen arkistoyksikön sisällön vai voisitko hyödyntää otantaa?

  3. Mikä on aineiston kulttuurihistoriallisen arvon arvioinnin tulos?

Esimerkkiaineiston taustatiedot. Arvioitava aineisto on Rakennushallituksen piirustuskokoelma II.

Kuvassa on Turun maakunta-arkiston julkisivua esittävä rakennuspiirustus.

Turun maakunta-arkiston julkisivupiirros vuodelta 1931 on hyvässä kunnossa. Rakennushallituksen piirustukset II (kokoelma). Ib KULTTUURIRAKENNUKSET. Ibb Kirjastot ja arkistot. RakH II Ibb. 7:/- - 1-8. [Turku, Maakunta-arkisto: asemapiirros; pohjat; leikkaukset; julkisivut]. (--). Tiedosto 6. Kansallisarkisto. Viitattu 26.4.2024.

Tämän tiedät aloittaessasi arvioinnin

  • Aineisto on analogisessa muodossa.

  • Rakennushallituksen piirustukset II -kokoelma sisältää erityisesti julkista rakennustoimintaa dokumentoivia arkkitehtipiirustuksia. 

  • Rakennushallituksen edeltäjä Intendentinkonttori perustettiin vuonna 1811. Viraston tehtävänä oli tarkistaa kirkkojen ja muiden yleisten rakennusten piirustukset ja kustannusarviot, jonka jälkeen ne lähetettiin keisarille hyväksyttäväksi. Vuonna 1865 Intendentinkonttorin nimi vaihtui Yleisten rakennusten ylihallitukseksi. Yleisten rakennusten ylihallitus nimettiin vuonna 1936 Rakennushallitukseksi.

  • Kokoelma sisältää jonkin verran myös muiden hallintokuntien kuin valtion hallussa olevien tai olleiden rakennusten piirustuksia ja piirustuksia myös ajalta ennen vuotta 1811. Luovutetulle alueelle jääneiden rakennusten piirustuksia ja toteutumattomia rakennussuunnitelmia koskevia piirustuksia on kokoelmassa myös vuoden 1929 jälkeiseltä ajalta (-1939).

  • Arkkitehtipiirustuksilla kuvataan rakennuskohteiden julkisivuja, pohjia, leikkauksia ja asemaa. Usein niihin liittyy myös erilaisia detaljipiirustuksia.

  • Rakennukset on luokiteltu käyttötarkoituksensa mukaan kymmeneen sarjaan, joista kukin edelleen 3–6 alasarjaan. Kussakin sarjassa rakennukset on järjestetty ensin paikkakunnittain ja sitten hankkeen nimen tai osoitteen mukaan aakkosjärjestykseen.

  • Aineisto on kokonaisuudessaan määrätty pysyvään säilytykseen eli arkistoitavaksi Kansallisarkiston antamassa seulontapäätöksessä.​

  • Aineisto on osittain digitoitu.​

Ohessa joitain tuntomerkkejä hyvin ja huonosti säilyville kartta- ja piirustusaineistojen tallennusmateriaaleille.

  • Seuraavien säilyvyys on parhaimmillaan erittäin 👍

    • Sini- ja ruskokopiot, vanha valokuvamenetelmä, jolla usein tuotettu rakennuspiirustuksia hyvälaatuiselle paperille.

    • Vahapaperi, vahattu tekstiilipohja (loimi- ja kudelangat nähtävissä), sinertävä.

    • Polyesterimuovi, 1970-luvulta alkaen käytössä, ei häiritsevää tuoksua.

  • Seuraavien säilyvyys on heikko 👎

    • Kuultopaperi, murentuu ja repeää, lähes mahdoton korjata

    • PVC (polyvinyylikloridimuovi). Materiaalista vapautuu kaasuja, se säilyy huonosti ja heikentää ympärillä olevien materiaalien säilyvyyttä. Ikävä haju tuntomerkkinä.

    • Selluloosa-asetaattimuovi, huono säilyvyys, vanha menetelmä, joten yleensä vauriot nähtävissä.

    • Ammoniakkimenetelmällä tehdyt kopiot. Haalistuvat, tuntomerkkinä ikävä haju.

Tee arviointi

✔ Tutustu aineistoon ja sen taustatietoihin
  • Rakennuspiirustukset ovat vuosilta 1811–1939.

  • Piirustusten tarkka määrä ei ole tiedossa. Arvio on noin 1000 kpl.

  • Piirustuksia on tuotettu erilaisille tallennusmateriaaleille. Tunnistettavissa ovat ainakin vahapaperi, lumppupaperi ja puuhiokepaperi.

  • Piirustusten kunto vaihtelee osin paperilaadusta ja merkintäaineista ja osin aiemmista säilytysolosuhteista ja käytöstä johtuen. Pääosin kunto on hyvä ja huonokuntoiset kartat konservaattorin korjattavissa.

  • Piirustukset on tuotettu käsin piirtämällä. Piirustuksissa on lisäksi kirjoitettuja merkintöjä. Osa piirustuksista on sini- ja ruskokopioita.

  • Piirustusten kunto vaihtelee osin paperilaadusta ja merkintäaineista ja osin aiemmista säilytysolosuhteista ja käytöstä johtuen. Pääosin kunto on hyvä.

  • Piirustukset sisältävät taiteellisia ja esteettisiä piirteitä. Osa rakennuksista on rakennushistoriallisesti arvokkaita ja suojeltuja.

Kuvassa on Turun maakunta-arkiston pohjapiirustus. Rakennus on suorakulmainen ja sisäänkäynti pitkän sivun keskellä. Keskellä rakennusta on pitkä käytävä ja sen kahden puolen huoneita.

Turun maakunta-arkiston pohjapiirros. Piirustus on todennäköisesti tuotettu sini- tai ruskokopiomenetelmällä.

Kuvassa on koulurakennuksen 2. kerroksen pohjapiirustus. L-kirjaimen muotoisessa rakennuksessa on voimistelusali, pukuhuone, kirjasto, kanslia, opettajainhuone, neljä luokkahuonetta, karttahuone sekä portaikkoja.

Jyväskylän yhteiskoulun pohjapiirustus (2. krs) vuodelta 1927 vahapaperille piirrettynä. Rakennushallituksen piirustukset II (kokoelma). Id OPETUSALAN RAKENNUKSET. Idb Oppikoulut. RakH II Idb. 94:/- - 1-4. [Jyväskylä, yhteislyseo]. (--). Tiedosto 9. Kansallisarkisto. Viitattu 10.5.2024.

  • Aineisto koostuu seuraavista alasarjoista:

Kuvassa on kuvakaappaus rakenuskokoelman sarjatason luettelotiedoista.
✔ Täytä arviointilomake

Tee seuraavaksi arviointi. Hyödynnä arviointilomaketta.

  • Käytä kulttuurihistoriallisen arvon kategorioita ja arviointikriteeristöä.

  • Muista, että asiakirja voidaan sijoittaa kategoriaan 1 vain silloin kun täyttyy:

    • kriteeri 1: Kunto

    • sekä vähintään yksi muista kriteereistä.

  • Muissa tapauksissa asiakirja kuulu kategoriaan 2 Digitaalisena arkistoitavat asiakirjat.

  • Täytä arviointisi lomakkeelle Kult. hist. arvo ja sailytysmuoto_arviointi- ja dokumentointilomake (1).docx

  • Hyödynnä apukysymyksiä, kun käyt aineistoa läpi ja suoritat arviointia.

  • Vastaa kysymyksiin “Kyllä”, “Ei” tai “Ei tietoa”. Palaa tarvittaessa pohtimaan kysymyksiä uudestaan.

Tarkista miten arviointisi sujui

1. Voiko aineiston arviointiin voi soveltaa vuoden 2023 säilytysmuodon yleispäätöstä?

Aineiston arviointiin voi soveltaa vuoden 2023 säilytysmuodon yleispäätöstä, sillä:

  • Rakennushallituksen arkisto kuuluu päätöksen soveltamisen piiriin.​

  • Asiakirjat ovat analogisia asiakirjoja.

  • Digitoitavaksi suunnitellut analogiset asiakirjat ovat muodostuneet ennen 1.1.2022.​

  • Asiakirjoilla on seulontapäätös pysyvästä säilyttämisestä (arkistoinnista).​

2. Tarkistatko selvitysvaiheessa jokaisen arkistoyksikön sisällön vai voisiko tässä hyödyntää otantaa?

Selvitysvaiheessa aineisto kannattaa tutkia koko ajanjakson kattavalla otannalla, koska:

  • Aineisto on laaja, mutta fyysiseltä muodoltaan yhtenäinen. Piirustusten tallennuspohjat ovat pääsääntöisesti hyvälaatuisia (ei muovimateriaaleja).

3. Mikä on aineiston kulttuurihistoriallisen arvon arvioinnin tulos?

Kriteerit 1, 2, 6, 9 ja 10 täyttyvät. Aineisto kuuluu kategoriaan analogiselta säilytysmuodoltaan arvokkaat asiakirjat.

Piirustuskokoelma arviointi- ja dokumentointilomake.docx


JavaScript errors detected

Please note, these errors can depend on your browser setup.

If this problem persists, please contact our support.